Nyt on käynyt niin, että raksa on ekoja kertoja jäänyt kunnolla (tai jossain määrin ainakin) normaalin arkielämän jalkoihin. Tai ehkä lähinnä niin, että arkielämä ei ole ollut aivan normaalia, kun omissa töissäni on selvitelty lakonjälkeistä postisumaa, ja sitten käytykin jo joulupostiin käsiksi. Myös kotona näkyy joulun läheisyys lisääntyneenä puuhana.
Vähän kyllä harmittaa että raksalla on täytynyt hidastaa tahtia, mutta mielestäni on silti nyt parempi niin, että rakentavampi osapuoli on pitänyt päivät raksalla pääosin joko kohtuupituisina tai sitten hyvinkin kohtuupituisina.
Hommat ovat kuitenkin edistyneet! Jee :D
Lattia on nyt kittausta ja maalausta vaille valmis!
Vihreä jääkaappi tönöttää niin komiana (makuuhuoneen) nurkassa (toistaiseksi vessanpöntön vieressä). Pahoittelut ettei jääkaappikomistuksesta ole nyt kuvaa!
Olen "tuurikuvaaja", ja vaikka olenkin nyt käynyt raksalla suht säännöllisesti ottamassa kantaa milloin mihinkin, niin valokuvia en ole muistanut räpsiä, paitsi tämän yhden ainokaisen:
Kaminamme nimittäin saapui! Se on väriltään punainen, ja merkiltään/malliltaan Happy. Valitsimme kaminaa yhdessä tuumin, suurimpina valitaperusteina oli hinta sekä pirteä ulkonäkö. Kamina oli myös kompaktin kokoinen, jopa siinä määrin että kompaktius pääsi yllättämään: härveli onkin todella pieni, ja näyttää jossain määrin lelulta :D Valitsimme siis kaminan vain netin perusteella ja unohdin ainakin itse zoomailla mittoja otsa huolekkaissa kurtuissa. Mutta eipä pienuus juuri haittaa tässä vaiheessa - pieni on tilakin johon takka tulee, ja jos lelumaisuus alkaa jossain vaiheessa häiritä, voi kaminan päivittää myöhemmässä vaiheessa vakavammin otettavaan versioon.
Viime päivinä rakentavampi osapuoli on bygannut yläkertaan menevät rappuset, väliseinien rungot sekä aloitellut seinien levyttämistäkin. Sisätilat alkavat siis pian hahmottua ihan uudella tavalla, kun tähän asti sisus on ollut kylppäritiloja lukuunottamatta yhtä isoa tilaa. Jännittävää!
Sen tällä muutaman kuukauden rakentamiskokemuksella voi jo sanoa, että pienen talon rakentamisessa on kyllä puolensa: kaikki vaiheet valmistuvat nopeasti, kun pinta-alaa/seiniä/mitään ei ole liikaa.
Näissä tunnelmissa jouluviikolle. Hyviä joulunaluspäiviä sinulle!
Suurperhe rakentaa kompaktia tilaihmettä. Kiirekin on, koska edellinen koti puretaan pian alta.
sunnuntai 20. joulukuuta 2015
sunnuntai 6. joulukuuta 2015
Otsikoksi meinasi tulla...
... että hengissä ollaan. On nimittäin ollut melko rankkaa ja väsynyttä ja niin edelleen.
Niin kuin nyt tietty kuuluukin kun raksataan ja suurperheillään ja selvitellään lakkokertymäpostisumaa töissä.
Avatessani blogin näin kuitenkin blogini sivupalkista heti, että Viipaleita blogin Satu on poissa.
Ja tajusin miten kepeä tuollainen heitto olisi ollut.
Satulle, Satun perheelle ja läheisille lähtee paljon, paljon lämpimiä ajatuksia täältä.
Ehdin lukea hänen blogiaan muutaman vuoden, ja sain paljon vertaistukea suurperhe-elämään sekä runsaasti ajateltavaa noin muutenkin.
Koskettaa.
...
Olin siis lakossa kolme päivää, ja pääsin tekemään lattiaa. Ensin sulattelin hienolla koneella kaksi päivää (no oikei, muutaman tunnin rupeamat vain, mutta kuitenkin) finnfoameihin uraa lattialämmitysputkea varten. Homma oli mukavan hypnoottista, kun piti edetä hi-taas-ti, jotta kone ehti sulattaa levyn. Hypnoottista, ajantajun kadottavaa, flow-tilaan vievää, mutta toisaalta koko kropan jumiin laittavaa, kun tuli kökötettyä lattialla lähespaikallaan vain hitaasti uralla edeten. Heh.
Uutta Uraa luomassa. |
Viime viikonlopun jälkeen, juuri ennen kuin palasin lakon jälkeen töihin, ehdimme jo asentaa muutaman lattialevyn paikoilleen; uudistushenkinen rakentavampi osapuoli on nimittäin keksinyt että lattia on kätevintä tehdä suurista vanerilevyistä, jotka sitten maalataan; sisustavampi osapuoli puolestaan on jo (melkein) päättänyt että lattiasta tulee (suht) vaalean harmaa.
Levy levyltä valmis lattiapinta-ala kasvoi, ja samalle alkaa entistä kutkuttavammin tehdä mieli jo päästä muuttamaan.
Appivanhemmat vierailivat meillä tänä viikonloppuna, ja tällöin ensinnäkin lattia rakentui lähes valmiiksi, ja toisekseen pääsimme pienelle (isolle!) irtiotolle. ISOT kiitokset R ja P avusta ja lastenhoidosta!!!
Käytiin siis roadtripillä rakentavamman osapuolen kanssa ihan kaksin! Matkan tarkoituksena oli hakea tori.fistä löytyneet A. vihreä retrojääkaappi, johon joku tenava on kaivertanut sienen kuvan kylkeen sekä B. Kustavin savipajan megaiso mutta suhteellisen/suhteettoman monipuolinen astiasto, jotka molemmat tulevat olemaan upeita talossa. Samalla näin meren (okei, toodella kapean suikaleen siitä) ja ajoimme noin 1000 kilometriä, yövyimme hotellissa sekä söimme eri ravitsevan aamupalan.
Ei ehkä sinänsä kovin järkevä reissu, mutta jääkaappi on todella hieno ja lisäksi edullinen, ja parisuhteelle koko reissu teki todella hyvää.
Tuollaisten irtiottojen jälkeen vain paluu arkeen on oma haasteensa. Näin sunnuntai-iltana alan kuitenkin olla pienen aallonpohjukan jälkeen (ehkä) valmis taas käärimään hihat ja palaamaan kotitöiden, lukuisien hoidettavien asioiden, tehtävien ylitöiden sekä muiden hommeleiden pariin.
Luulisin ainakin.
Pirteämpää viikon alkua sinulle!
Tuollaisten irtiottojen jälkeen vain paluu arkeen on oma haasteensa. Näin sunnuntai-iltana alan kuitenkin olla pienen aallonpohjukan jälkeen (ehkä) valmis taas käärimään hihat ja palaamaan kotitöiden, lukuisien hoidettavien asioiden, tehtävien ylitöiden sekä muiden hommeleiden pariin.
Luulisin ainakin.
Pirteämpää viikon alkua sinulle!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)