sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Pikapäivitys muuttokiireiden keskeltä

Eilen lauantaina kun hääräilimme raksalla (=kotona), otin muutamia tuoreita valokuvia blogia varten ihka oikealla kamerallani. Nyt sunnuntaina kun otin pölyttyneen läppärini esiin tarkoituksenani iskeä kuvat uuteen päivitykseen, ei kameraa ollutkaan missään, eli se on todennäköisesti raksalla (=kotona) keittiön sivutasolla.

Kamerasta löytyi muutama puolituore räpsy, ne kuvittavat nyt postausta, mutta ihan tuoretta tilannekuvaa niistä ei saa.

Nimittäin talo alkaa olla valmis.

Käsittämätöntä, ällistyttävää, ja aivan mahtavaa.

Samaan aikaan uskomattoman väsyttävää.

Lautakasat olkkarissa ovat historian havinaa.
Muuttotarkastus meni läpi torstaina, eli tämän kuun loppuun mennessä muutamme, oikeasti. Mikä on tietenkin enemmän kuin positiivista, ja myös välttämätöntä ottaen huomioon että nykyinen asuntomme on tosiaan irtisanottu kuun loppuun.

Hyvin monenlaisia tunteita näihin loppumetreihin on kyllä mahtunut. Itselläni tuli  aivan viime metreillä omituinen epäusko ja jonkinlainen epätoivokin myös: minusta tuntui että talo ei valmistu IKINÄ. Mikä oli ihan omituista siihen nähden, että talo oli juuri valmistumaisillaan.

Hommasimme näin nätin hellan. Se on kompromissi superkalliiden luksusliesien ja budjettiratkaisuiden väliltä.
Laatoitusta ja lavuaarireppana vielä lattialla. Tuoreita kuvia tosiaan kamerassa, päivittyvät joskus huomattavasti myöhemmin ;)
 Laitoin eilen facebookkiin tällaisen kuvan tekstillä: "Pitkä juttu lyhyesti: Me tehtiin talo!" Kuva on otettu eilen (se oli kännyssä, ei kameralla), ja ollaan siinä ihan hempeinä, vaihteen vuoksi. On kyllä ollut tosi rankka vuosi, mutta toki hedelmällinen ja tuottoisa myös, kun talo on nyt pystyssä.


Nyt pitäisi vielä jaksaa muuttaa, ja kaiken puurtamisen jälkeen se tuntuu hieman ylitsepääsemättömältä ponnistukselta, mutta oikeasti se varmasti siitä suttaantuu, niin kuin kaikki muukin.

Talo on tottakai vielä kesken, mutta kuitenkin se on paljon, paljon valmiimpi kuin mitä alunperin kuvittelin sen olevan muuttovaiheessa. Palaan valmiusasteeseen tuoreiden kuvien kanssa jossain vaiheessa. Samoin ajattelin kirjoitella joskus kustannuspuolesta, koska se on tietty osoittautunut kiinnostavaksi kysymykseksi.

Sairaslomani loppui parisen viikkoa sitten ja palasin töihin. Olen aina ennen muuttaessamme ollut kotiäitinä, ja hoksaan nyt, miten kätevää se on muuttamisen kannalta ollut. (Olemme muuttaneet monta kertaa, ja kehittyneet siinä melko huipputekijöiksi). Nyt on siis muutonkin kannalta uudet kuviot edessä.

Mutta hei! Aivan huippua! Kohta päästään (tai vaikka heti jos halutaan) omaan saunaan lämmittelemään, omalle terassille ihmettelemään maailmaa ja kuuntelemaan lintujen laulua ja ohiajavia junia... En voi oikein edes käsittää tätä kaikkea ihmeellistä.

No niin, sekava teksti varmaan kuvastaa sitä, miten pää on melko pyörällä tästä kaikesta. Jatkan ihmettelyä täällä :)

5 kommenttia:

Rouva Nk kirjoitti...

Hieno juttu, valtavasti onnea saavutuksesta ja tsemppiä muuttoon sekä muutonjälkeiseen elämään. Jään odottelemaan mielenkiinnolla tulevia postauksia!

mannasaria kirjoitti...

Kiitoksia <3 Kirjoittelen lisää heti kun ehdin, mutta, realistisesti ajatellen, siihen voi vierähtää hiuuuukan aikaa ;)

Hempu / Talo Kumpula kirjoitti...

Onnea uuteen kotiin :)

Mika kirjoitti...

Onnea! Omasta mielestäni jokaiselle, joka saa vietyä talon rakentamisen loppuun, pitäisi antaa mitali kaulaan!

mannasaria kirjoitti...

Kiitoksia :) !!

Ja Mika, olen kyllä aika samaa mieltä tällä hetkellä ;) Älytön ponnistus tämä on ollut (mikä toki tiedettiin jo etukäteen), mutta samalla myös tosi palkitseva.

Täällä on edelleen melko sekalaiset fiilikset, ällistellään onnellisina kaikkea uutta ja ihmeellistä ja yhtä lailla ryvetään raksaväsymyksessä, vuoron perään sikin sokin molempia... Yritän kirjoitella ja päivittää kuvilla pikapuoliin, tänään jo oli tarkoitus, mutta tietenkin se siirtyi vielä siihen "huomiseen" ;)